Vappu – tuo opiskelijoiden, työväen ja ennen kaikkea kevään juhla. Huhtikuun lopulla on aika kaivaa kaapista ylioppilaslakit, simanpanovälineet, serpentiinit ja iloinen juhlamieli ja antautua täysin rinnoin vapun viettoon. Vappuun kuuluu kuitenkin perinteisesti paljon muutakin kuin vappupallot ja -naamarit, sillä se on nimittäin vuosisatoja vanha juhla, jonka juuret ulottuvat kauas historiaan.
Valpuri tai Walborg
Rakkaalla pyhimyksellä on monta nimeä, sillä Valpuri tunnetaan asiayhteydestä riippuen myös Walborgana, Valburgina sekä Walburgana. Suomalaiseen suuhun on kuitenkin vakiintunut Valpuri-nimi, jota käytetään keskiajalla eläneestä ja sittemmin katolisten pyhimykseksi nousseesta nunnasta.
Valpuri eli Saksassa 700-luvulla. Hän oli nunna, joka kohosi luostarinsa johtoon saavuttaen tällä tavalla vaikutusvaltaisen aseman sen ajan Euroopassa. Pyhimykseksi julistamisen jälkeen Valpurin maallinen jäämistö siirrettiin 1. toukokuuta vuonna 870 Saksan Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon. Tällöin toukokuun ensimmäisestä päivästä tuli Valpurin muistopäivä, joka nykyisin tunnetaan vappuna.
Vapussa on aineksia monesta juhlasta: vappu on vanha hela- eli toukojuhla
Kuten moneen muuhunkin juhlaan, sekoittuu vappuun piirteitä ja perinteitä monesta alkuperästä. Vappu on pitkälti yleiseurooppalainen juhla, jolla on omia perinteitä monissa eri maissa. Suomessa kuten muuallakin sitä sävyttävät muun muassa uskonnosta sekä maanviljelyn jaksottumisesta juontuvat tavat ja tottumukset.
Alun perin Suomessa on vietetty vapun aikana kevään juhlaa eli toukojuhlaa. Muinaissuomalaisilla on ollut aikoinaan tapana sytyttää toukojuhlan aikana helavalkeita karkottamaan pois pahoja henkiä. Jo toukojuhlissa on annettu siman virrata ja tanssin viedä!
Vappu työväen juhlana
Työväenjuhlan leiman vappu sai 1800-luvulla, kun sekä Euroopassa että Amerikassa vapun aikaan työläiset vaativat parempia työoloja itselleen. Tästä johtuen muun muassa Amerikassa toukokuun ensimmäinen päivä tunnetaan Labor Dayna. Suomessa on perinteisesti järjestetty myös vappumarsseja.
Vappu on kuulunut opiskelijoille jo 300 vuotta
Ylioppilaat ovat kunnostautuneet vapun riennoissa jo 1700-luvulla, jolloin Turun akatemian iloiset opiskelijat ovat juhlistaneet kevään tuloa laululla. Turkulaiseen opiskelijavappuun kuuluu tätä nykyä Taidemuseonmäellä tapahtuvaan lakitukseen osallistuminen, vappukulkue sekä Liljan patsaan kevätkaste ja lakittaminen. Tämän lisäksi iloiset vapunviettäjät kokoontuvat Vartiovuorenmäelle Vappupäivän brunssille.
Suomalaiseen opiskelukulttuuriin kautta maan kuuluu opiskelijahaalareihin ja ylioppilaslakkiin pukeutuminen, Mantan lakitus, eli Havis Amanda -patsaan lakittaminen Helsingissä sekä eri kaupungeissa merkkihenkilöiden patsaiden lakitukseen osallistuminen.
Vappu on ihastuttava kevään ja tulevan kesän juhla, joka on täynnä toivoa tulevasta suvesta ja kauniista kesästä. Vapun kuumimmat menovinkit, taksit, munkkireseptit ja simaohjeet löytyvät kaikki Nollakakkosesta!
Lähteet artikkelille:
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vappu
Yleisradio: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/vappu-15