Kuukausi: huhtikuu 2022

Vappu – tuo opiskelijoiden, työväen ja ennen kaikkea kevään juhla. Huhtikuun lopulla on aika kaivaa kaapista ylioppilaslakit, simanpanovälineet, serpentiinit ja iloinen juhlamieli ja antautua täysin rinnoin vapun viettoon. Vappuun kuuluu kuitenkin perinteisesti paljon muutakin kuin vappupallot ja -naamarit, sillä se on nimittäin vuosisatoja vanha juhla, jonka juuret ulottuvat kauas historiaan.

Valpuri tai Walborg

Rakkaalla pyhimyksellä on monta nimeä, sillä Valpuri tunnetaan asiayhteydestä riippuen myös Walborgana, Valburgina sekä Walburgana.  Suomalaiseen suuhun on kuitenkin vakiintunut Valpuri-nimi, jota käytetään keskiajalla eläneestä ja sittemmin katolisten pyhimykseksi nousseesta nunnasta.

Valpuri eli Saksassa 700-luvulla. Hän oli nunna, joka kohosi luostarinsa johtoon saavuttaen tällä tavalla vaikutusvaltaisen aseman sen ajan Euroopassa. Pyhimykseksi julistamisen jälkeen Valpurin maallinen jäämistö siirrettiin 1. toukokuuta vuonna 870 Saksan Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon. Tällöin toukokuun ensimmäisestä päivästä tuli Valpurin muistopäivä, joka nykyisin tunnetaan vappuna.

Vapussa on aineksia monesta juhlasta: vappu on vanha hela- eli toukojuhla

Kuten moneen muuhunkin juhlaan, sekoittuu vappuun piirteitä ja perinteitä monesta alkuperästä. Vappu on pitkälti yleiseurooppalainen juhla, jolla on omia perinteitä monissa eri maissa. Suomessa kuten muuallakin sitä sävyttävät muun muassa uskonnosta sekä maanviljelyn jaksottumisesta juontuvat tavat ja tottumukset.

Alun perin Suomessa on vietetty vapun aikana kevään juhlaa eli toukojuhlaa. Muinaissuomalaisilla on ollut aikoinaan tapana sytyttää toukojuhlan aikana helavalkeita karkottamaan pois pahoja henkiä. Jo toukojuhlissa on annettu siman virrata ja tanssin viedä!

Vappu työväen juhlana

Työväenjuhlan leiman vappu sai 1800-luvulla, kun sekä Euroopassa että Amerikassa vapun aikaan työläiset vaativat parempia työoloja itselleen. Tästä johtuen muun muassa Amerikassa toukokuun ensimmäinen päivä tunnetaan Labor Dayna. Suomessa on perinteisesti järjestetty myös vappumarsseja.

Vappu on kuulunut opiskelijoille jo 300 vuotta

Ylioppilaat ovat kunnostautuneet vapun riennoissa jo 1700-luvulla, jolloin Turun akatemian iloiset opiskelijat ovat juhlistaneet kevään tuloa laululla. Turkulaiseen opiskelijavappuun kuuluu tätä nykyä Taidemuseonmäellä tapahtuvaan lakitukseen osallistuminen, vappukulkue sekä Liljan patsaan kevätkaste ja lakittaminen. Tämän lisäksi iloiset vapunviettäjät kokoontuvat Vartiovuorenmäelle Vappupäivän brunssille.

Suomalaiseen opiskelukulttuuriin kautta maan kuuluu opiskelijahaalareihin ja ylioppilaslakkiin pukeutuminen, Mantan lakitus, eli Havis Amanda -patsaan lakittaminen Helsingissä sekä eri kaupungeissa merkkihenkilöiden patsaiden lakitukseen osallistuminen.

Vappu on ihastuttava kevään ja tulevan kesän juhla, joka on täynnä toivoa tulevasta suvesta ja kauniista kesästä. Vapun kuumimmat menovinkit, taksit, munkkireseptit ja simaohjeet löytyvät kaikki Nollakakkosesta!

Lähteet artikkelille:

Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vappu

Yleisradio: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/vappu-15

ICT–alan toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluissa ammattiliitto Pron ja Palvelualojen työnantajien Paltan välillä ei olla päästy sopuun, joten ICT-alan toimihenkilöiden lakko alkoi maanantaina 25.4.2022 klo 06.00.

Työnseisaukseen osallistunee koko Suomessa arviolta noin 12 000 ihmistä, jotka työskentelevät muun muassa teleoperaattoreiden ja verkonylläpitoyritysten palveluksessa. Nollakakkosen lakon piirissä on reilut 150 henkilöä.

Nollakakkonen pyrkii työnseisauksesta huolimatta palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Puhelinpalvelumme numerossa 020202 palvelee rajoitetuin aukioloajoin ja vastausaikamme saattaa olla normaalia pidempi.

Pyrimme palauttamaan puhelinpalvelumme normaaliksi mahdollisimman pian työseisauksen päätyttyä. Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa.

Onko pääsiäistä ilman pashaa, mämmiä tai lampaanviulua? Pääsiäinen on ihastuttava keväinen ruokajuhla, ja sen ateriaan ja pöydän antimiin on mukava panostaa. Pääsiäisellä on omia vakiintuneita ruokiaan, mutta myös uusia tulokkaita ilmestyy ajoittain kattaukseen. Tässä artikkelissa kerrotaan pääsiäisen herkkuista, joten nälkäisenä ei tätä tekstiä kannata lukea!

Lammasta tai karitsaa

Lammas tai karitsa ovat hyvin tavallisia ruokia pääsiäispöydässä. Lampaanviulu, -paisti tai -kare ovat karitsanpotkan ohella vuodesta toiseen luottoruokia. Jos haluaa hieman poiketa perinteistä tai varioida niitä, on karitsatartar mainio ja maistuva ruokalajike.

Makuhermoja kutkuttava nyhtökaritsa on ehdottomasti yksi moderneimmista pääsiäisajan ruoista, joka taipuu kyllä pääruoaksi ympäri vuodenkin. Hyvän maun salaisuus on pitkään hauduttaminen sekä yrtit ja valkosipuli. Jos nyhtökaritsaa jää tähteeksi, sitä voi käyttää vaikka tacojen, tortillojen tai pitaleipien täytteenä seuraavana päivänä.

Uusia ja vanhoja lisukkeita

Lähes ruoan kuin ruoan lisukkeeksi sopii aina peruna. Siitä voi taiteilla vaikka mitä, kuten esimerkiksi uunissa paahdettuja yrttirosmariiniperunoita. Kermaperunatkaan eivät ole huono vaihtoehto. Ne on helppo valmistaa, sillä nykyisin kaupoissa myydään valmiina pakasteena kermaperunapusseja, jos omat kädet tai aika eivät taivu perunoiden viipaloitsemiseen. Niistä voi tehdä myös lukuisia variaatioita lisäämällä oman maun mukaan joukkoon valkosipulia, yrttejä, chiliä, aurajuustoa – tai vaikka näitä kaikkia!

Kyytipojaksi pääruokien kanssa sopii myös kardemummalla maustettu riisi tai lämmin porkkanasalaatti. Ruokaisampi lisuke voisi olla esimerkiksi paahdetut kasvikset ja tahinijogurtti.

Parsahan on perinteisesti kuulunut kevään ja kesän ruokapöytiin ja se on pääsiäisenäkin maistuva ruoka. Parsan voi valmistaa tuttuun tapaan grillissä tai pannulla ja tuoda pöytään sellaisenaan, tai tarjota sen paahdettuna keitettyjen munien ja kaprisvinegretten kera. Parsa on lisäksi terveellistä syötävää, sillä se sisältää antioksidantteja ja vitamiineja, joten sen nauttimiselle pääsiäispöydässä on jo yksin terveydelliset perusteet!

Pääsiäispöytään mahtuu monenlaista ruokaa ja tämän keväisen juhlan aikaan on mukava kokeilla erilaisia herkkuja perinteisten ruokalajien rinnalla. Pasha, mämmi ja lampaanviulu ovat mainioita ruokia, jotka ovat ihastuttavan perinteikkäitä ja samalla maistuvia. Niihin sopii hyvin yhdistää modernimpiakin ruokia, jolloin ruokapöydästä tulee sopivan perinteikäs ja raikas kokonaisuus. Yksi tärkeimmistä herkuista pääsiäisen aikaan ovat myös suklaamunat, joita ei pidä ruokatarjoiluista uudistusmielisenkään juhlijan unohtaa. Näillä eväillä on hyvä suunnata pääsiäisen viettoon!

Lähteet: K-Ruoka, Valio, Alko