Kuukausi: joulukuu 2021

”Jouluruokaa tarjoo kunnon väki” – mutta miten voisi hyödyntää jouluruokien tähteitä, kun kinkkua tuli taas ostettua pari kiloa liikaa ja vielä olisi yksi perunalaatikkokin syömättä.

Tapaninpäivän jälkeen ei meinaa jouluruoka enää oikein maittaa. Ei haittaa. Nollakakkonen kokosi parhaimmat reseptit ja vinkit jouluherkkujen hyödyntämiseen.

Herkkua on siinä monenlaista

Laatikoista on moneksi. Voit helposti valmistaa perunalaatikosta rieskaleipiä, porkkanalaatikosta porkkanasämpylöitä tai tehdä lanttulaatikosta sosekeittoa.

Rosollista valmistuu oivia kasvispihvejä ja sienisalaatista blinien tai vaikkapa uuniperunoiden täyte.

Riisipuuron voi hyötykäyttää erilaisiin leipiin tai kermaa ja sokeria lisäämällä siitä saa oivallista riisivanukasta, tähän tapaan.

Juustolautasen juustot voi raastaa vaikkapa pakkaseen myöhempää käyttöä varten. Maukasta juustoraastetta voi käyttää esimerkiksi pitsassa, piirakoissa tai laatikkoruoissa.

Lohesta valmistuu ihanan täyteläistä lohipastaa tai voi ottaa kevyemmän startin arkeen ja valmistaa lohisalaattia. Lohi taipuu hyvin myös erilaisiin kiusauksiin ja piirakoihin.

Kinkku on edelleen monen joulupöydän kunkku. Yleensä ensimmäisenä joulun jälkeen sitä hyötykäytetään leivän päällä. (Ehkä jo jouluyönä, kun kipitellään vuorotellen jääkaapille.) Kinkusta valmistuu niin ikään helposti myös jo edellä mainitut kiusaukset, piirakat ja pitsat – sekä hernekeittoa.

Lisää Marttojen vinkkejä löydät täältä.

Kinkkua korealaisittain

Kokki Tomi Björckin resepti joulukinkun jämistä ylitti uutiskynnyksen muutama vuosi sitten. Eikä ihme, karamellisoidusta possusta on tullut monen perheen kestosuosikki, kun joulun jälkeen halutaan hieman vaihtaa makumaailmaa. (Reseptiin voi aivan hyvin hyödyntää myös joulukalkkunan jämät.)

Tarvitset

• Noin 400 g kinkun jämiä
• 2 l kasvisöljyä friteeraamiseen

Karamellikastike:

• 2 dl lihalientä
• 2 rkl soijaa
• 2 rkl osterikastiketta
• 1 ½ dl palmusokeria

Päälle:

• 4 rkl riisiviinietikkaa
• 1 punainen chili
• 4 rkl rapeaa sipulia
• suolaa ja pippuria
• korianteria

Valmista kinkku näin:

Paloittele kinkku kuutioiksi. Kuumenna öljy 175 asteiseksi. Friteeraa kinkunpaloja 5 minuuttia kullanruskeiksi ja rapeiksi.

Karamelli valmistuu kiehauttamalla nesteet, lisää sitten palmusokeri. Keitä aineet kasaan, kunnes ovat karamellia. Yhdistä friteerattu kinkku ja karamelli kulhossa. Mausta ruoka riisiviinietikalla, chilillä ja rapealla sipulilla. Koristele korianterilla.

Kuten kinkun paistinrasvakin, hävitä friteerausöljy sekajätteen joukossa. Älä kaada viemäriin.

Alkuperäinen resepti täällä.

Joulukinkkupitsa

Klassikkojen klassikko on joulukinkkupitsa. Pitsa on yksi suosituimmista välipäivien ruoista. Toiset tilaavat kotiovelle ja toiset valmistavat pitsaa jouluruokien tähteistä.

Hävikki pitsa syntyy helposti joko valmispohjista tai vaikkapa Denniksen napolilaisesta pitsataikinapakasteesta. Kinkun käyttäminen pitsassa on helppoa, sillä se ei vaadi ennakkovalmisteluja vaan on käytettävissä juuri sellaisenaan.

Kumpaan joukkoon sinä kuulut  – onko hävikkipitsa sinun inhokkisi vai suosikkisi?

Joonas Viitala ja Janni Hassel aloittivat Nollakakkosessa työskentelyn tämän vuoden aikana. Joonas on kaupallinen johtaja ja Janni hänen tiimissään liiketoiminnan kehityspäällikkö.

Joonakselle Nollakakkonen oli aiemmin tuttu asiakkaan näkökulmasta: ”Muistan tosi elävästi yhden puhelun Nollakakkoseen. Istuin bussissa ja olin menossa Leppävaarasta Tapiolaan. En muista, mitä kysyin, mutta muistan saaneeni todella hyvää palvelua.”

Janni toteaa, että hän on tiennyt Nollakakkosen brändinä aina, mutta työmielessä hän löysi Nollakakkosen edellisessä työtehtävässään: ”Olin konsulttina Nollakakkoselle ja pääsin kurkistamaan organisaation sisälle. Silloin jo välittyi kuva aidosta ja iloisesta porukasta, jolla on hyvä yhteishenki!”

Joonas houkuteltiin Nollakakkoseen suorahaun kautta. ”Olin etsimässä uutta työpaikkaa ja minuun otettiin yhteyttä juuri oikeaan aikaan. Minua kiinnosti erityisesti liiketoiminnan johtaminen. Olin kymmenisen vuotta pelialalla töissä ja halusin todistaa itselleni, että voin hyödyntää sieltä saamiani oppeja myös pelialan ulkopuolella. Pelialalla on omat vahvuutensa, joita halusin tuoda tänne ja yhdistää niitä systemaattiseen liiketoiminnan johtamiseen. Minulla on alusta asti ollut vahva tunne siitä, että täällä on sitouduttu kehittämään ihmistä. Halusin kehittyä, ottaa seuraavan askeleen urallani ja oppia paljon uutta.”

Molemmat toteavat, että Nollakakkoseen on ollut helppo tulla etätyöaikaan töihin.

”Työn aloittaminen oli yllättävän helppoa! Etätöissä voi perehdytysaikana helposti tippua jonnekin tyhjiöön, mutta sitä ei täällä käynyt, vaan Joonas piti minuun jatkuvasti yhteyttä. Pääsin hyvin tutustumaan kaikkiin ja kaikki ottivat mukaan porukkaan. Sen sijaan oli hassua, kun näin ihmisiä ensimmäistä kertaa livenä ja oli heti todella tuttavallinen olo. Tuntui oudolta, ettei olla aiemmin oikeasti nähty”, Janni kertoo.

Joonas kiittää Nollakakkosen etätyökäytäntöjä ja sitä, miten hienoa on ollut yhdistää työelämä ja perhe-elämä: ”Nollakakkoselle kaikki kiitos kulttuurille, ihmisille ja tiimille. Kaikki luottavat toisiinsa, hoitavat oman tonttinsa ja haluavat pitää yhteyttä keskenään. Etätyö on ollut mahtavaa, kun olen saanut olla osa pienen taaperon elämää kotona työskennellessäni. Voin heittää lapselleni keskellä päivää yläfemmat ja syödä lounasta yhdessä hänen kanssaan.”

Nollakakkosessa pääsee luomaan uutta ja kehittämään palveluita laaja-alaisesti

020202 Palvelut Oy tarjoaa yhteystieto- ja ajoneuvoinformaatiopalveluita laajasti eri medioissa: puhelimessa, tekstiviestillä, verkkosivuilla ja mobiilisovelluksessa. Nollakakkosessa yhdistyvät perinteiset liiketoiminnat sekä täysin uudet liiketoiminnat kuten tänä vuonna julkaistu 02 Rekkari -verkkopalvelu.

”On todella mielenkiintoista, että saamme toisaalta luoda nollasta uusia palveluita ja toisaalta kehittää olemassa olevia palveluita. Molemmissa on omat haasteensa ja potentiaalinsa. Ne myös tukevat toisiaan. Voimme ketterästi kokeilla uutta missä tahansa liiketoiminnassa ja skaalata toimivat mallit läpi eri palveluiden. Kulttuurimme ja toimintatapojemme vuoksi Nollakakkosessa voi tehdä sellaisia asioita, mihin moni muu firma ei helposti taivu. Meillä pääsee oikeasti itse tekemään ja vaikuttamaan asioihin. Voimme olla osa tarinaa” Joonas iloitsee.

Jannin mielestä on hienoa, että Nollakakkosessa tuetaan työntekijöiden kehitystä. ”Täällä selvästi luotetaan työntekijöihin, nähdään potentiaalia ja annetaan mahdollisuuksia kasvaa ja ottaa isompaa vastuuta! Oma rooli muodostuu omien kiinnostuksen kohteiden, osaamisen ja kehitystoiveiden mukaan. Aloitin toukokuussa liiketoiminnan kehityspäällikkönä, mutta pian vastuuni kasvaa ja saan tiimiläisen. Olen siitä innoissani!”

Joonaksen mielestä Nollakakkosessa työskentelyssä parasta on tiimi, jonka kanssa hän tekee töitä: ”Meidän tiimissämme on tosi hyvä porukka ihmisiä, joilla on erilaisia taustoja ja erilaisia näkökulmia. Se on tiimimme rikkaus. Kaikki täällä puhaltavat yhteen hiileen ja kaikilla on hyvä tekemisen meininki koko ajan!”

Janni on samaa mieltä: ”Täällä halutaan tehdä ja saada asioita aikaan. Nollakakkosessa inspiroidutaan tuloksista. Täällä ollaan myös valmiita muuttamaan omia oletuksia ja hypoteeseja tulosten perusteella. Testaamisen kulttuuri on myös todella vahva. Kun tulee jokin idea, niin sitä lähdetään heti testaamaan ja katsotaan tuloksia. Se innostaa ideoimaan, kun tietää, ettei ideointia ja testaamista rajoita mikään.”

Joonaksen mukaan Nollakakkonen on hyvä paikka ihmiselle, joka tykkää vaihtelevuudesta ja muutoksesta: ”Olemme vahvassa muutoksen tai kasvun vaiheessa. Meillä pääsee kokeilemaan ja rakentamaan uusia juttuja. Kasvun ja muutoksen nopeus on kovaa, joten siitä pitää nauttia. Jos kiinnostaa itsensä heittäminen syvään päähän jorpakkoon, niin me ollaan turvallinen paikka tehdä se.”

Meillä ei ole nollakahta samanlaista päivää.

Joulu joutuu jo vähitellen Pohjolaan ja naftaliinista on taas aika kaivaa vanhat kuusenkoristeet, kyntteliköt ja jouluruokareseptit. Suomalaiseen ja pohjoismaalaiseen jouluun liittyy paljon perinteitä, ja me Nollakakkosella päätimme näin joulunalusajan johdosta hieman kaivautua jouluruokaperinteiden historian kerrostumien keskelle ja selvittää muun muassa se, kuinka vanha tapa oikeastaan riisipuuron syöminen onkaan ja kauanko kinkku on ollut joulun keskeisin herkku.

Riisipuuro on uusi perinneruoka

Ennen ei tavallinen kansa juuri päässyt riisipuurolla herkuttelemaan, sillä se oli arvossa pidetty ja kallis juhlaherkku. Joulupuuron virkaa ovat todellisuudessa perinteisesti toimittaneet ruis-, kaura- ja ohraryynipuurot, jotka ovat perinteisiä Suomessa käytettyjä viljoja, mitä vastoin riisi on aikoinaan ollut kallis tuontituote. Suomeen sitä alettiin tuomaan kunnolla 1800-luvulla ja vasta 1900-luvulla riisipuuro alkoi esiintyä tavallisen kansan aterioilla.

Jouluinen riisipuuroperinne tarttui yläluokilta vähitellen alempiin säätyihin, minkä jälkeen se on muotoutunut koko kansan perinneruoaksi. Tavallisimmin riisipuuro tehdään maitoon ja siihen kätketään manteli, joka tuo löytäjälleen onnea. Riisipuuro valmistetaan alueesta riippuen hellalla tai uunissa. Keskiajalta on peräisin tapa kätkeä puuroon lantti tai papu, mutta pavun sijaan 1800-luvulla alettiin Ruotsissa laittaa puuron sekaan manteli, mistä tapa rantautui Suomeenkin. Eli niille, jotka vastutavat moderneja jouluherkkuja ja puolustavat riisipuuron asemaa joulupöydässä, voidaan todeta riisipuuronkin olevan vasta suhteellisen uusi tulokas suomalaisella joulun perinneruokakentällä!

Söivätkö viikingitkin joulukinkkua?

Riisipuuron tavoin ei joulukinkkukaan ole ikiaikainen perinne ammoisilta ajoilta ainakaan siinä muodossa, missä me sen nykyisin tunnemme. Toisin kuin tänä päivänä, oli liha entisaikaan kallista herkkua eikä siten ollut sanottu, että se kuuluisi välttämättä kaikkien joulupöytään.

On kuitenkin todennäköistä, että kinkun syöminen on sinällään jo vanha tapa ja peräisin jo ajalta ennen kristinuskoa. Joidenkin lähteiden mukaan jo viikinkien aikakaudella uhrattiin sikoja hedelmällisyyden jumala Freyrille talvipäivänseisauksen aikaan. Joulukinkun syöminen kodeissa yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvulla. Tätä ennen oli tavallista syödä jouluna myös joko savustettua tai kuivattua nautaa, lammasta tai sikaa.

Sallatti –  ei salaatti

Rosollilla on monta nimeä. Riippuen missä päin Suomea joulunsa viettää, voi aattona pöydässä olla tarjolla joko sallattia, sinsallaa tai rosollia. Ne ovat eri nimityksiä samalle ruoalle, joka on perinteisesti punajuuresta, porkkanasta, värjätystä kermavaahdosta ja tavasta riipuen muista lisukkeista valmistettu jouluherkku.

Alun perin rosollikin on ollut paremman väen ruoka, jota on valmistettu Lounais-Suomessa 1700-luvulla. 1800-luvulla se levisi tavallisen kansan keskuuteen. Tästä huolimatta sallatti ei ole ainoastaan suomalaiseen joulupöytään kuuluva ruoka, sillä sitä nautitaan jouluisin laajalti koko Pohjois-Euroopassa.

Joulupöydässä on tilaa monille ruoille

Jouluun kuuluu perinteisesti muitakin jouluruokia, kuten erilaisia kaloja, perunaa ja lihapullia. Suomalaiset tahtovat tavallisesti pitää kiinni näistä perinteisistä ruoista, mutta toisinaan myös jotkut uudistushaluiset pioneerit päättävät jättää joitain ruokia pois ja tuoda toisia tilalle. Tällä tavalla esimerkiksi bataattikin on löytänyt tiensä joulupöytiimme. Esimerkiksi kerran joulun alla eräs Nollakakkosen asiakas kertoi olevansa matkalla paikalliseen sushiravintolaan tekemään tilausta, sillä joulua ei kuulemma tule, jos pöydässä ei ole tarjolla lohinigireitä. Kukin siis tyylillään!

Mitä enemmän jouluruokien historiaan paneutuu, sitä selvemmäksi käy, että jouluna syötävät ruoat saattavat vaihtua suhteellisen nopeastikin ja jokin perinteiseksi koettu ruoka ei välttämättä olekaan niin vanha kuin voisi luulla. Toisaalta taas esimerkiksi lipeäkala, joka on yksi vanhimmista tunnetuista jouluherkuista, on jo lipumassa pois suomalaisten joulumenusta. Jouluruoat ja -perinteet vaikuttavat vaihtuvan vuosien saatossa suhteellisen tehokkaasti ja ainoa mikä toistaiseksi ainakin on ja pysyy, on itse joulun viettäminen.

Nollakakkonen pysyy joulusta jouluun

Ikivanha perinne on joka tapauksessa joulun tienoilla kokoontua yhteen ja nauttia hyvästä ruoasta. Vuodenvaihteen tienoille sijoittuvaa juhlaa on vietetty jo Mesopotamiassa sekä antiikin Kreikan ja Rooman aikaan. Tämän lisäksi germaaniset ja skandinaaviset kansat ovat tuoneet oman lisänsä joulujuhlaan, minkä ohella suomalaisten vanhalla sadonkorjuujuhla kekrillä on paljon yhtymäkohtia joulun kanssa. Kekriä on vietetty jo ennen ennen 1000-lukua, minkä jälkeen siihen alkoi vähitellen liittyä myös kristillisiä piirteitä. Kekriin kuuluneet juhlaperinteet ovat aikojen saatossa vähitellen siirtyneet jouluun. Näitä ovat muun muassa saunominen, runsas ateriointi sekä lahjojen antaminen.

Huolimatta vaihtuvista perinneruoista ja joulunviettotavoista, on yksi asia taattu jokaisena jouluna: Nollakakkosella ollaan aina valmiita vastaamaan, oli kyseessä sitten lipeäkalan valmistusohje, joulun perinneherkut tai vaikka joulupukin puhelinnumero!

 

Lähteet: Helsingin yliopiston kirjasto, Ilkka-Pohjalainen, Aamuset, Ruokatieto, Oulun Ylioppilaslehti ja Wikipedia.