Huhtikuun ensimmäisenä päivänä vietetään aprillipäivää, pilailijoiden ja keppostelijoiden suosikkipäivää.
Aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle! Kun tämän lorun kuulee, tietää tulleensa aprillatuksi eli joutuneensa aprillipilan kohteeksi.
Aprillipäivänä on tapana juksata niin perheenjäseniä, koulukavereita kuin työkavereita – myös monet yritykset ja organisaatiot ovat leikissä mukana.
Jos et ole pilailumielellä, voit yllättää kaverit kertomalla pari knoppitietoa aprillipäivästä – löydät ne tästä Nollakakkosen artikkelista. Sanottakoon vielä selvyyden vuoksi, että tähän artikkeliin ei ole piilotettu aprillipiloja!
Mitä tarkoittaa aprilli?
Etymologian eli sananselitysopin mukaan aprilli-sanan juuret juontavat latinaan. Aprilis tarkoittaa latinaksi huhtikuuta, ja esimerkiksi englanniksi ja ruotsiksi huhtikuu on april.
Nimi ei kuitenkaan selitä aprillipiloja – mihin ne perustuvat?
Aprillipäivän historia
Aprillipäivän ja siihen liittyvien hassuttelujen alkuperään liittyy monia pohdintoja.
Jo muinaiset roomalaiset viettivät hilpeää Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta, ja vanhoissa eurooppalaisissa kevääntulojuhlissa onkin hulluteltu naamioitumalla ja pilailemalla. Myös hindujen maaliskuun alussa vietettävä värien juhla Holi on hilpeyden ja huvittelun aikaa.
1500-luvun Ranskassa vuosi vaihtui eri aikoihin erilaisista perinteistä ja kalentereista johtuen: osassa Ranskaa vuosi vaihtui esimerkiksi maaliskuun lopussa tai pääsiäisenä.
Kun vuonna 1564 astui voimaan laki, jonka mukaan vuosi alkoi kaikkialla Ranskassa 1. tammikuuta, kaikki eivät hyväksyneet tai tienneet laista. Heille saatettiinkin lähettää pilailumielessä uudenvuodenlahjoja tai kutsuja uudenvuodenjuhliin aprillipäivän aikoihin.
Kun jo 18 vuoden päästä siirryttiin juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin, kansa sai lisäsyitä kalenteripäivillä hullutteluun.
Suomessa aprillipäivää on vietetty tiettävästi jo ainakin 1800-luvun alkupuolella. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikoihin lapsia oli tapana juoksuttaa hakemassa naapuritalosta makaronin siemeniä, reikäleivän tulppaa ja muuta höpönlöpöä. Tyhjin käsin palaava sai sitten kuulla aprillilorun.
Bongaa aprillipäivän uutisankka
Suomessa aprillipäivän ohjelmaan kuuluu valeuutisen löytäminen päivän lehdestä. Useat paperi- ja digilehdet pitävät perinnettä yllä, ja sosiaalisessa mediassa voi törmätä mitä kekseliäimpiin piloihin.
Viime vuosina silmiin on voinut osua vaikkapa seuraavia uutisankkoja: vuonna 2017 Helsingin poliisi kertoi Twitterissä, että poliisikoirien kavereiksi oli tulossa poliisisikoja. Vuonna 2010 Paavo Väyrysen uutisoitiin ryhtyvän Nato-johtajaksi ja vuonna 2020 Särkänniemi mainosti vain koirille suunnattuja huvipuistofestareita.
Kansainvälistä aprillipäivää!
Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa aprillattu on April Fool, Ranskassa ja Italiassa puhutaan aprillikalasta. Ranskassa aprillattavan selkään kiinnitetään paperinen kala, poisson d’avril.
Espanjassa ja muissa espanjankielisissä maissa saa sen sijaan olla tarkkana, sillä aprillipäivää vietetään vasta 28. joulukuuta.
Eri maissa tehdyt aprillipilat kantautuvat usein myös Suomeen asti. Vuonna 1957 Sveitsissä uutisoitiin spagettisadosta ja mukamas kerättiin spagettia puista. Vuonna 1998 Burger King uutisoi vasenkätisten Whopper-hampurilaisesta. Mitäköhän tänä vuonna keksitään?
Ja lopuksi: jos pelkäät aprillatuksi tulemista, eipä hätää – Nollakakkosessa vastataan kysymyksiin aina ihan oikeilla vastauksilla!
Lähteet: Wikipedia, almanakka.helsinki.fi, satokangas.fi, ET-lehti, Aamulehti, Iltalehti
