Syksyn satokausi tarjoaa värikkään kattauksen vihanneksia ja juureksia, hedelmiä ja marjoja sekä sieniä ja yrttejä niin ravintola- kuin kotikokkien ja etätyöläisten iloksi.
Yksi hauskimmista ja monipuolisimmista kasviksista on kurpitsa, jonka erivärisiä ja -muotoisia lajikkeita voi käyttää niin herkullisissa resepteissä kuin halloween-lyhdyissä ja syksyisten kattausten koristeissa.
020202 tutustui yllättäviinkin kurpitsaherkkuihin kysymysten kautta – kas tässä parhaat löytömme!
Aloitetaan ihan alusta – miten kurpitsa liittyy halloweeniin?
Oranssi ja muhkea jättikurpitsa on halloween-lyhdyistä tuttu lajike – vaan harva tietää, että lyhdyt tehtiin alun perin nauriista.
Britannian alueella lyhdyt ja pelottavat naamat kaiverrettiin aikoinaan nauriisiin pahoja henkiä häätämään.
Kun perinne levisi maahanmuuttajien mukana Amerikkaan, siellä kurpitsan havaittiin olevan helpommin kaiverrettava – sekä kauniimpi ja isompi lyhtynä.
Kauniit kurpitsalyhdyt yleistyvät nopeasti, ja nyt ne ovatkin halloweenin tunnetuimpia koristeita.
Halloweeniin liittyy myös muita yllättäviä faktoja – käy kurkkaamassa ne aiemmasta kirjoituksestamme.
Tiesitkö, että kurpitsalyhtykin kannattaa syödä? Koverretun kurpitsan maku vain tiivistyy, ja siitä voikin tehdä samettisen kurpitsakeiton.
Millaisia herkkuja kurpitsasta tehdään?
Syksyn kurpitsasatoa sekä lyhdyistä kaiverrettavaa kurpitsaa voi hyödyntää niin makeisiin kuin suolaisiin tarjottaviin.
Mausteisen pehmeä kurpitsakakku syntyy kurpitsasta, vaniljarahkasta ja paksusta kuorrutteesta.
Kakun voi koristella tilanteen mukaan niin lasten kuin aikuisten juhliin.
Gluteeniton kurpitsapiirakka on mehevä ja makea, ja sopii myös sokeria välttäville: makeuden piirakkaan tuovat agavesiirappi ja hokkaidokurpitsa.
Syysiltojen suolaisena tarjottavana toimii täyteläinen ja mausteinen chili con kurpitsa.
Vegaaninen ja gluteeniton pata sopii herkuteltavaksi kera nachojen tai vaikkapa riisin. Pikkunälkään puolestaan voi tarjota kurpitsaranskalaisia, jotka ovat sekä helppoja valmistaa että herkullisia syödä sellaisenaan tai dipattuina.
Kurpitsaranskalaiset dipillä
Ainekset: myskikurpitsa, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria
- Kuori ja halkaise kurpitsa ja poista siemenet ja rihmasto. Leikkaa kurpitsa ohuiksi tikuiksi.
- Laita kurpitsatikut kulhoon ja kaada joukkoon hiukan oliiviöljyä. Ripottele päälle suolaa ja pippuria ja sekoita.
- Laita pellille leivinpaperi ja pellin päälle paistoritilä. Asettele kurpitsatikut ritilälle. Paista 225 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes kurpitsaranskalaiset ovat kypsiä ja pinnalta rapeita.
- Valmista haluamasi dippikastike joko dippijauheesta ja kermaviilistä tai kurkkaa helppo dippiresepti täältä.
Mitä kaikkea muuta kurpitsasta voi valmistaa?
Edellä mainittujen herkkujen lisäksi eri kurpitsalajikkeita voi käyttää muihinkin maistuviin ruokiin ja leivonnaisiin.
Pihamailla ja parvekkeillakin hyvin kasvava kesäkurpitsa on helppo kesä- ja syyskasvis, joka sopii salaatteihin, paistoksiin ja vaikkapa muffinsseihin.
Vaalean kellertävä myskikurpitsa on maultaan makean pähkinäinen ja sopii erityisesti paahdettuna lisukkeeksi ja keittoihin.
Veikeän spagettikurpitsan sisus näyttää kypsennettynä aivan spagetilta, minkä takia se sopii mainiosti kevyeksi vaihtoehdoksi spagetille.
Ulkokuoreltaan spagettikurpitsa on keltainen ja muodoltaan hieman kuin hunajameloni.
Kurpitsasta voi valmistaa yllättäviäkin herkkuja: miltä kuulostaa makealta kurpitsapiirakalta maistuva puuro tai suussa sulavat hasselbackan kurpitsat?
Illallisvieraat voi vakuuttaa myös tyylikkäällä kurpitsafonduella, jossa kurpitsa toimii myös täyteläisen juustodipin astiana.
Entä voiko kurpitsansiemeniä syödä?
Kyllä voi!
Kurpitsansiemeniä ei kannata viskoa roskiin, sillä niistä voi paahtaa rouskuvia makupaloja niin salaatteihin ja keittoihin, siemennäkkäreihin kuin sellaisenaan naposteltaviksi.
Kurpitsansiemeniä voi löytää myös kaupasta valmiiksi paahdettuina siemensekoituksista sekä jopa kurpitsansiementahnan muodossa.
Kurpitsansiemenet ovat terveellisiä, sillä ne sisältävät niin pehmeää rasvaa, kuitua ja proteiinia kuin E-vitamiinia, rautaa, sinkkiä ja magnesiumia.
Aivan mielin määrin siemeniä ei kuitenkaan kannata popsia, sillä aikuisille suositeltu pähkinä- ja siemenmäärä on noin kourallinen (30 g) päivässä.
Tuliko mieleesi muita kysymyksiä? Kysy mitä vain, niin 020202 vastaa!