Month: lokakuu 2020

Hurja halloween 2020 – joko tiesit nämä viisi faktaa kurpitsajuhlasta?

halloween kurpitsa

Lokakuun viimeisenä päivänä vietetään jälleen karmivan hurmaavaa halloweenia.

Moni tuntee juhlapäivän hurjista naamiaisasuista, hyytävistä herkuista sekä tietenkin taidokkaasti koristelluista kurpitsalyhdyistä.

Halloweenin alkuperä voi sen sijaan olla monelle vielä hämärän peitossa, ja siksi 020202 paneutui muutamiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Kysy mitä vaan – 020202 vastaa

Miksi halloweenia vietetään?

Kaikkien pyhien aattoa eli halloweenia vietetään vainajien muistamiseksi. Nykyisenlainen halloween-perinne saapui Suomeen Yhdysvalloista, jossa halloweenia vietettiin alun perin irlantilaisten maahanmuuttajien sadonkorjuujuhlana.

Amerikkalaisena tunnetun kurpitsajuhlan juuret johtavatkin takaisin Eurooppaan.

Samhain on vanha kelttiläinen sadonkorjuun ja vuoden vaihtumisen juhla, jota on juhlittu erityisesti nykyisen Irlannin, Britannian ja Pohjois-Ranskan alueilla.

Juhlan perinteisiin kuului muun muassa kokkojen sytyttäminen sekä vainajille valoiksi että suojaksi pahoja henkiä vastaan. Myöhemmin samhainin viettoon yhdistyi ensin roomalaisten miehittäjien myötä roomalaisen kuolemanjuhlan feralian piirteitä ja myöhemmin kristillisen pyhäinpäivän vietto kuolleiden marttyyrien muistoksi.

Myös Suomessa on vietetty sadonkorjuun juhlaa kekriä, jonka juuret ulottuvat aina yli 2000 vuoden taakse.

Vuoden pimeimpään aikaan juhlittiin myös päättyvää vanhaa vuotta ja alkavaa uutta vuotta sekä muistettiin esi-isiä.

1800-luvulla myös kekri yhdistyi kristilliseen pyhäinpäivään.

Niin ikään Meksikossa ja Väli-Amerikassa día de muertosia eli kuolleiden päivää on juhlittu jo tuhansia vuosia.

Nykyään värikkäistä karnevaaleistaan ja koristeellisista pääkalloistaan tunnettu juhla perustuu uskomukseen päivästä, jolloin kuolleet palaavat maan päälle tervehtimään läheisiään.

Mitä halloween tarkoittaa?

Halloween-sana juontaa juurensa aikaan, jolloin samhain yhdistyi kristillisiin perinteisiin, ja uuden juhlan nimeksi tuli All Hallow’s Day eli kaikkien pyhien päivä.

Tätä edelsi kaikkien pyhien aatto eli All Hallow’s Eve, joka aikojen saatossa lyheni muotoon Hallow’een ja lopulta halloween.

Suomessa halloween kirjoitetaan pienellä kuten muutkin juhla- ja merkkipäivät.

Milloin halloween tuli Suomeen?

Suomen tiettävästi ensimmäisiä halloween-juhlia on vietetty jo vuonna 1950.

Tuolloin Helsingin sotainvalidien naisjaosto järjesti Kalastajatorpalla riemukkaat Halloween party -juhlat sotainvalidien hyväksi.

Viime vuosikymmeninä muoviset hämähäkit, punaiset sarvet, kurpitsalyhdyt sekä erityisesti naamiaisasut ovat löytäneet tiensä niin lasten kuin aikuisten syyspippaloihin.

Halloween-asuista tutuimpia ovat kenties hurjat naamiot ja maskeeraukset, noidat ja kummitukset sekä sarvipäät ja hirviöt, mutta voipa juhlissa törmätä myös elokuva- ja satuhahmoihin sekä julkisuuden henkilöihin.

Mitä eroa on halloweenilla ja pyhäinpäivällä?

Pyhäinpäivä on harras kristillinen juhla, jolloin muistetaan edesmenneitä läheisiä sekä kristittyjä pyhimyksiä ja marttyyreja.

Monet käyvät haudoilla viemässä kynttilöitä. Halloweenin vietossa korostuvat naamiaiset ja kurpitsalyhdyt, koristeet ja kauhujutut sekä karkit ja kepposet. Siinä missä halloween on aina lokakuun viimeisenä päivänä, pyhäinpäivää vietetään 31.10. – 6.11. väliin osuvana lauantaina.

Tänä vuonna halloween ja pyhäinpäivä ovat samana päivänä, 31.10.

Karkki vai kepponen?

Tämän kysymyksen voi kuulla myös Suomessa, mutta useimmiten valtameren toisella puolen.

Siellä naamiaisasuiset lapset kiertävät naapurustoissa koputtamassa ovelle – karkki vai kepponen?

Moni varautuu vierailijoiden tuloon muhkealla makeiskulholla ja välttyy näin kepposilta.

Vaan jos karkkimalja pääsee ehtymään tai oveaan ei avaa, seurauksena voi olla kekseliäitä tai jopa karmivia kepposia.

Entä miten kurpitsat liittyvät halloweeniin? Ja millaisia herkkuja niistä voi valmistaa?

Näihin ja muihin kiehtoviin kysymyksiin vastaamme pian toisessa, kurpitsoihin liittyvässä kirjoituksessamme. Pysy kuulolla!

Lähteet: Yle, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsingin Sanomat

Terveisiä sovellusmaailmasta: Huawein AppGallery-sovelluskauppa

huawei appgallery

Älypuhelinta kantaa mukanaan jo lähes 100 % 16-74-vuotiaista suomalaisista. Vaikka puhelimella hoituvat edelleen perinteiset puhelut, monelle älykännykän parasta antia ovat sen erilaiset sovellukset.

Ne puolestaan löytyvät helposti puhelinten sovelluskaupoista: esimerkiksi Android-luureissa Google Playsta, iPhoneissa App Storesta ja Huawein uudemmissa puhelimissa AppGallerysta.

AppGallery – mistä nyt kohkataan?

Huawein AppGallery-sovelluskauppa on arjen helpottaja ja viihdyttäjä.

AppGallery-sovelluskauppa on lanseerattu jo huhtikuussa 2018, mutta moni on törmännyt siitä kertoviin uutisiin ja tv-mainoksiin erityisesti tänä vuonna. Miksi kaupasta kohkataan nyt enemmän?

Syy löytyy valtavasta kehitystyöstä: tänä vuonna Huawei on kehittänyt ja rakentanut alustaansa aivan erityisellä vauhdilla.

Tavoitteena on avoin, innovatiivinen ja helppokäyttöinen sovelluskauppa, joka suojaa käyttäjiensä yksityisyyttä ja turvallisuutta sekä tarjoaa samalla ainutlaatuisen ja älykkään kokemuksen.

Kehitystyö on kannattanut. AppGallery on maailman kolmanneksi suurin sovellusmarkkina, jolla on jo yli 650 miljoonaa aktiivista kuukausikäyttäjää 170 maassa ympäri maailman. Euroopassa sovelluskauppaan saapuu kuukausittain viisi miljoonaa uutta käyttäjää.

Suomessa on käytössä yli 800 000 Huawei-laitetta, jotka on varustettu AppGallery-sovelluskaupalla.

Mitä sovelluksia AppGallerysta löytyy?

Sovelluskaupassa on jo yli 45 000 erilaista appia, jotka on jaettu 18 eri kategoriaan, kuten uutisiin, viihteeseen ja sosiaaliseen mediaan.

Valikoimasta löytyvät monet tutut arjen helpottajat ja viihdyttäjät, kuten somettajien suosimat TikTok ja Snapchat, sekä kotimaiset Yle Areena, Iltalehti ja Tori.

Joitain sovelluksia, kuten Facebookia ja Whatsappia, tarjonnasta ei vielä löydy, mutta ne voi ladata kännykkään yritysten virallisten verkkosivujen kautta.

Sovellusten käyttäjien turvallisuudesta huolehditaan sekä tekoälyn että työntekijöiden voimin. AppGalleryn taustalla on Huawein HiAI-tekoälyalusta, joka vastaa sovellusten toimivuudesta ja yhteensopivuudesta Huawein eri laitteilla.

Jokaisesta maasta löytyy lisäksi oma tiiminsä, joka tarkastaa uusia sovelluksia manuaalisesti. Näin sovelluskauppaan päätyvät vain korkeat laatu- ja turvallisuusstandardit täyttävät sovellukset.

Arjen helpottajat AppGalleryssa: 02 Taksi ja Fonecta Caller

Huawein AppGallerysta löytyvät myös suuren suosion saavuttanut 02 Taksi -sovellus sekä uudistettu versio Fonecta Caller -sovelluksesta.

02 Taksi -sovelluksessa voi vertailla eri takseja ja tilata itselleen sopivimman kyydin muun muassa matkan nopeuden, hinnan tai asiakasarvioiden perusteella. Samasta sovelluksesta voi tehdä myös ennakkotilauksen.

Lue lisää 02 Taksin ja Huawein yhteistyöstä.

Fonecta Caller -sovelluksen uudistettu versio on puolestaan julkaistu ensimmäisenä juuri AppGalleryssa. Callerin kautta voi hakea niin henkilöitä, puhelinnumeroita, osoitteita, yrityksiä ja palveluita kuin ajoneuvojen rekisteritietoja.

Arki helpottuu, kun numeroita tai osoitteita ei tarvitse kaivella, vaan ne löytyvät parilla klikkauksella.

Molemmat sovellukset ovat ilmaisia ja löytyvät AppGalleryn lisäksi niin Google Play -sovelluskaupasta kuin App Storesta.

Käy kurkkaamassa, mitä muita hyödyllisiä, viihdyttäviä tai muuten vaan loistavia sovelluksia AppGallerysta löytyy!

Lähteet: Huawei, Tilastokeskus, 02 Taksi, Telia