Lokakuun viimeisenä päivänä vietetään jälleen karmivan hurmaavaa halloweenia.
Moni tuntee juhlapäivän hurjista naamiaisasuista, hyytävistä herkuista sekä tietenkin taidokkaasti koristelluista kurpitsalyhdyistä.
Halloweenin alkuperä voi sen sijaan olla monelle vielä hämärän peitossa, ja siksi 020202 paneutui muutamiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Kysy mitä vaan – 020202 vastaa
Miksi halloweenia vietetään?
Kaikkien pyhien aattoa eli halloweenia vietetään vainajien muistamiseksi. Nykyisenlainen halloween-perinne saapui Suomeen Yhdysvalloista, jossa halloweenia vietettiin alun perin irlantilaisten maahanmuuttajien sadonkorjuujuhlana.
Amerikkalaisena tunnetun kurpitsajuhlan juuret johtavatkin takaisin Eurooppaan.
Samhain on vanha kelttiläinen sadonkorjuun ja vuoden vaihtumisen juhla, jota on juhlittu erityisesti nykyisen Irlannin, Britannian ja Pohjois-Ranskan alueilla.
Juhlan perinteisiin kuului muun muassa kokkojen sytyttäminen sekä vainajille valoiksi että suojaksi pahoja henkiä vastaan. Myöhemmin samhainin viettoon yhdistyi ensin roomalaisten miehittäjien myötä roomalaisen kuolemanjuhlan feralian piirteitä ja myöhemmin kristillisen pyhäinpäivän vietto kuolleiden marttyyrien muistoksi.
Myös Suomessa on vietetty sadonkorjuun juhlaa kekriä, jonka juuret ulottuvat aina yli 2000 vuoden taakse.
Vuoden pimeimpään aikaan juhlittiin myös päättyvää vanhaa vuotta ja alkavaa uutta vuotta sekä muistettiin esi-isiä.
1800-luvulla myös kekri yhdistyi kristilliseen pyhäinpäivään.
Niin ikään Meksikossa ja Väli-Amerikassa día de muertosia eli kuolleiden päivää on juhlittu jo tuhansia vuosia.
Nykyään värikkäistä karnevaaleistaan ja koristeellisista pääkalloistaan tunnettu juhla perustuu uskomukseen päivästä, jolloin kuolleet palaavat maan päälle tervehtimään läheisiään.
Mitä halloween tarkoittaa?
Halloween-sana juontaa juurensa aikaan, jolloin samhain yhdistyi kristillisiin perinteisiin, ja uuden juhlan nimeksi tuli All Hallow’s Day eli kaikkien pyhien päivä.
Tätä edelsi kaikkien pyhien aatto eli All Hallow’s Eve, joka aikojen saatossa lyheni muotoon Hallow’een ja lopulta halloween.
Suomessa halloween kirjoitetaan pienellä kuten muutkin juhla- ja merkkipäivät.
Milloin halloween tuli Suomeen?
Suomen tiettävästi ensimmäisiä halloween-juhlia on vietetty jo vuonna 1950.
Tuolloin Helsingin sotainvalidien naisjaosto järjesti Kalastajatorpalla riemukkaat Halloween party -juhlat sotainvalidien hyväksi.
Viime vuosikymmeninä muoviset hämähäkit, punaiset sarvet, kurpitsalyhdyt sekä erityisesti naamiaisasut ovat löytäneet tiensä niin lasten kuin aikuisten syyspippaloihin.
Halloween-asuista tutuimpia ovat kenties hurjat naamiot ja maskeeraukset, noidat ja kummitukset sekä sarvipäät ja hirviöt, mutta voipa juhlissa törmätä myös elokuva- ja satuhahmoihin sekä julkisuuden henkilöihin.
Mitä eroa on halloweenilla ja pyhäinpäivällä?
Pyhäinpäivä on harras kristillinen juhla, jolloin muistetaan edesmenneitä läheisiä sekä kristittyjä pyhimyksiä ja marttyyreja.
Monet käyvät haudoilla viemässä kynttilöitä. Halloweenin vietossa korostuvat naamiaiset ja kurpitsalyhdyt, koristeet ja kauhujutut sekä karkit ja kepposet. Siinä missä halloween on aina lokakuun viimeisenä päivänä, pyhäinpäivää vietetään 31.10. – 6.11. väliin osuvana lauantaina.
Tänä vuonna halloween ja pyhäinpäivä ovat samana päivänä, 31.10.
Karkki vai kepponen?
Tämän kysymyksen voi kuulla myös Suomessa, mutta useimmiten valtameren toisella puolen.
Siellä naamiaisasuiset lapset kiertävät naapurustoissa koputtamassa ovelle – karkki vai kepponen?
Moni varautuu vierailijoiden tuloon muhkealla makeiskulholla ja välttyy näin kepposilta.
Vaan jos karkkimalja pääsee ehtymään tai oveaan ei avaa, seurauksena voi olla kekseliäitä tai jopa karmivia kepposia.
Entä miten kurpitsat liittyvät halloweeniin? Ja millaisia herkkuja niistä voi valmistaa?
Näihin ja muihin kiehtoviin kysymyksiin vastaamme pian toisessa, kurpitsoihin liittyvässä kirjoituksessamme. Pysy kuulolla!
Lähteet: Yle, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsingin Sanomat
